Koulutuksen digitalisaatio etenee nopeasti maailmalla. Kiristyykö koulutuksen kv-kilpailu? Miten Suomi pärjää?

Yliopistojen verkko-opetus on jo varsin vakiintunutta ja siihen investoidaan lisää monin paikoin USA:ssa ja Kiinassa. Esimerkiksi kiinalainen XuetangX.com alusta käsittää yli 1000 verkkokurssia. USA:n parhaaksi rankattu metsätiedeyliopisto ”Oregon State University (OSU)” puolestaan tarjoaa yli 50 tutkintoa pelkästään verkossa ja kursseja yli sadalta tieteenalalta.

Osallistuin 8-10. 3. Luonnonvara-alojen korkeakouluopetuksen joka toinen vuosi järjestettävään konferenssiin (Biennial Conference on University Education in Natural Resources, BCUENR) Teksasin Nacogdochesissa. Tämän jälkeen vierailin Oregon State Universityssä (OSU), Corvalliksessa, josta suuntasin Pekingissä 26-28.3. pidettyyn Aasian ja Tyynenmeren alueen metsäopetuksen verkoston ” Asia Pacific Forestry Education Coordination Mechanism (AP-FECM)” konferenssiin. Sain puhua jokaisessa kohteessa IUFROn ja IFSAn yhteisestä metsäopetuksen katsauksesta ”Global Outlook on Forest Education”. AP-FECM:n juhlakokouksessa esitykseni oli yksi kolmesta pyydetystä puheenvuorosta.
Pekingissä metsäyliopiston vararehtori Dr. Luo Youqing esitelmöi digitalisaatiosta Kiinan korkeakoulutuksessa. Hän jakoi digitalisaation ajan vuoteen 2017 asti (1.0) ja sen jälkeiseen aikaan (2.0). Ajassa 2.0. kaikki koulutuselementit tullaan digitalisoimaan pääajatuksena sujuvat yhteydet sekä koulutuksen sisällä että koulutussektorilta ulos päin.
Kauden 2.0 kolme kehitysaluetta ovat Luo Youqingin mukaan: opetusmuotojen ja mallien luonti informaatioteknologian perusteella, internetpohjaiset palvelut ja koulutuksen hallinnointimallit. Kiinan opetusministeriön painopistealueita tänä vuonna (2018) ovat puolestaan opetusresurssien jakaminen ja yliopistojen fyysisten opetustilojen päivitys.

Esimerkkinä Luo Youqing käytti Tsinghuan yliopistoa. Se on ollut perustamassa suurinta kiinalaista avointen verkkokurssien eli MOOCien alustaa (XuetangX.com) ja tekemässä kursseja myös edX ja Coursera –alustoihin. XuetangX.com käsittää yli 1000 MOOCia. Tsinghuanissa opettajia kannustetaan innovatiiviseen opettamiseen ja sen vaatimia luokkahuoneita rakennetaan, mukaan lukien niin sanotun käänteisen luokkahuoneen opetusmuodon (flipped classroom) edellyttämiä tiloja. Mobiilisovellukset ovat arkipäivää, niiden avulla oppimisesta on tehty opiskelijakeskeisempää. Mobiiliappejä hyödyntäviä kursseja on yli 300. Myös varsinaisia oppikirjoja digitalisoidaan.
”In one word, hardware won’t hinder the transformation from 1.0 to 2.0 but the mindset and systematic problems will become more prominent in this process. “, Luo Youqing totesi. Tähän lausumaan saattaa kiteytyä paljonkin. Ensinnäkin melkoinen haaste. Kiinalaisille on mielestäni erityisen vaikeaa ymmärtää kulttuurisia eroa muun muassa siksi, että niihin liittyvien poliittisten ulottuvuuksien takia aiheen tutkiminen ja siitä keskustelu on suuressa määrin kielletty. Toiseksi huikea mahdollisuus.

Jos Kiina aikoo ulottaa vaikutusvaltaansa laajemmin muihin maihin, sen on pakko kehittää kulttuurista osaamistaan. Pelkkä tavarantuotanto ei riitä. Palvelujen merkitys korostuu mutta niiden vienti onkin paljon vaikeampaa. Jos kiinalaiset ottavat aiheen tosissaan he voivat siinä isojen resurssiensa turvin päästä pitkällekin. Esimerkkinä, avoimia englanniksi pidettäviä kiinalaisia verkkokursseja on jo olemassa. Kilpailun kansainvälisistä koulutusmarkkinoista voi olettaa nousevan aivan toiselle tasolle.

Mika Rekola, yliopistonlehtori

Metsätieteiden osasto

Helsingin yliopisto