Metsäkoulutus ry vaikutti hallituksen syksyn puoliväli- ja kehysriihiesitykseen
Metsäkoulutus ry lausui hallituksen linjaukset puoliväli- ja kehysriihessä 29.4.2021 esitykseen seuraavan.
Hallituksen linjauksissa esitetään kappaleessa 2. Työllisyyden edistäminen jatkovalmisteltavia työllisyystoimenpiteitä, kuten nuorten erilaisia polkuja työelämään vahvistetaan (OKM) kokonaisuus. Siinä esitetään toteutettavaksi oppisopimuskoulutuksen koulutuskorvauksen määräytymisperusteiden uudistaminen tukemaan nuorten kouluttautumista ja työllistymistä. Yksityiskohdat tuodaan päätettäväksi budjettiriihessä 2021. Tarkoituksena on kokeilla oppisopimuskoulutuksen koulutuskorvauksen uudistamista vuosina 2022–2024 ja seurata uudistamisen vaikutuksia. Hallitus päätti puoliväliriihessä osoittaa toimeen 5 miljoonaa euroa / vuosi vuosille 2022–2024.
Metsäkoulutus ry esittää, että samassa yhteydessä oppisopimuskoulutuksen koulutuskorvauksen määräytymisperusteiden uudistamisen kanssa toteutetaan toisen asteen oppilaitosten ja yritysten välillä solmittaviin koulutussopimuksiin liittyvän koulutuskorvausmallin uudelleenarvioiminen ja koulutuskorvauksen mahdollistaminen erityistoimialoilla, kuten esimerkiksi pääomavaltaisella metsäkonealalla. Esitämme, että toisen asteen koulutussopimuksiin liittyvien koulutuskorvauksien käyttäminen ja hyödyntämisen mahdollistava kokeilu erityistoimialoilla, kuten metsäkonealalla, tulisi toteuttaa vuosina 2022–2024 ja seurata sen vaikutuksia työllisyyteen. Esitämme 5 miljoonaan euron rahoitusta kokeiluun.
Metsäkonealalla työssäoppiminen on haastavaa toteuttaa monestakin syystä. Taloudellisesti merkittävin yritykselle koituva riski on työssäoppijan ottamisesta koituva tuottavuuden lasku puunkorjuutyössä. Metsäkonekoneyrityksissä käytettävät koneet ovat kalliita, minkä takia yritysten pääomakustannukset ovat suuria. Tämän lisäksi myös polttoaine- ja muut käyttökustannukset asettavat työlle mittavat tehokkuusvaatimukset. Konetta voi kerrallaan käyttää vain yksi henkilö, ja kokeneen työntekijän tuottavuus on huomattavasti suurempi kuin työssäoppijan.
Koneyrityksessä työssäoppija ei ole yritykselle ilmaista työvoimaa, jonka käyttäminen olisi yritykselle voitollista. Ammatilliseen kouluttamiseen osallistumisessa on kyse työvoiman kouluttamisesta koko alalle ja siten myös kilpaileville yrityksille, sillä pienen ja vakiintuneen yrityksen omat rekrytointitarpeet ovat rajalliset. Tämä vähentää rakenteellisesti yritysten kiinnostusta osallistua työssäoppijoiden kouluttamiseen.
Koneyrityksille työssäoppimisen yhteydessä syntyvät kulut ja taloudellinen riski ovat kiistattoman suuria. Tästä huolimatta työssäoppimiseen yrityksissä käytettävää resurssia ei oteta huomioon ammatillisen koulutuksen resursoinnissa. Koulutussopimuksella toteutettavassa työssäoppimisessa koulutuskorvaus työssäoppimisen kulujen peittämiseksi lisäisi yrittäjien mahdollisuutta ottaa yrityksiinsä työssäoppijoita. Tämä turvaisi työssäoppimispaikkojen tarjoamisen ja alojen osaamisen kertymisen Suomessa myös tulevaisuudessa.
Aloilla on aiemmin ollut käytössä koulutuskorvausmalli, jossa yrityksille on korvattu työssäoppimisesta aiheutuvia kuluja. Nykyisin yritysten on kuitenkin mahdollisuus saada työssäoppimisen yhteydessä
koulutuskorvausta, vain jos opiskelijan katsotaan tarvitsevan vaativaa erityistä tukea. Tätä vastaavasti julkisen vallan tulisi myös kyetä tunnistamaan ne työpaikat, joille työssäoppiminen aiheuttaa erityistä tukea vaativia kustannuksia tai tulonmenetyksiä. Metsäkoulutus ry esittää, että koulutussopimuksiin liittyvää koulutuskorvausmallia tulisi kiireellisesti uudelleenarvioida metsäkonealojen kaltaisilla erityistoimialoilla, joilla työssäoppimisen kustannukset työssäoppimispaikalle ovat suuret.
Metsäkoulutus ry on valtakunnallinen yhdistys, joka kehittää metsäbiotalouden koulutusta ja sen vetovoimaa. Metsäkoulutus ry yhdistää metsäalan työelämän ja kaikki koulutusasteet.