Luonnonhoidon virtuaalinen oppimisympäristö Luho on uudistettu

Mikä ihmeen Luho?

 LuHo on suomalaisten metsäoppilaitosten yhteinen luonnonhoidon valtakunnallinen verkko-oppimisympäristö.
Oppimisympäristössä tutustutaan 360 panoraamakuvien avulla aitoihin tilanteisiin eri puolilla Suomea, joita metsäkoneenkuljettajalle on tullut, tai voi maastossa tulla vastaan.

Oppimisympäristön tavoitteena on parantaa luonnon monimuotoisuuden huomioimista sekä auttaa kuljettajia tekemään päätöksiä monimuotoisuutta lisäävillä metsänhoidollisilla toimilla. Oppimisympäristön pedagogisesta sisällöstä ovat vastanneet useat oppilaitokset ympäri Suomen.

Luho on pilvipohjainen 360 asteen kuvien avulla toimiva oppimisympäristö, joka toimii itsenäisesti. Luho linkittyy oppilashallintojärjestelmiin pienellä vaivalla ja toimii automaattisesti ensimmäisten kytkösten jälkeen.

Luhossa on 360- kuvilla esiteltynä mm. kaikki Metsälain 10§:n arvokkaat elinympäristöt “Ruokolahdelta Rovaniemelle”. 360 asteen kuvissa on sisäänrakennetut tehtävät ja automaattinen tarkistus.

Luhosta löytyy yli 40 erilaista polkua, jotka ovat linkitettävissä LTI (Learning Tools Interoperability)- työkalun avulla oppilaitosten käytössä oleviin järjestelmiin, esimerkiksi Moodleen tai Office 365- ohjelmistoihin. LTI- kytköksen avulla voidaan toteuttaa yksilöllisiä opintopolkuja jokaisen oppilaan erilaisiin tarpeisiin hyödyntämällä Luhon tehtäviä ja yhdistelemällä ne oppilaitoksen järjestelmään. Mikäli opiskelija läpäisee kurssin puhtaasti voi hän edetä tehtävissä, vaikka suoraan osaamista mittaaviin koetehtäviin. Kurssin suorittamisen arviointi hoituu automaattisesti ja diplomi kurssin suorituksesta tulee suoraan oppilashallintajärjestelmään. Esimerkiksi Tredussa Moodleen sekä Futural Skills: iin.

Luonnonhoidon virtuaaliset oppimisympäristöt- hanke on rahoitettu alunperin OPH: n hankkeena vuonna 2015-2016 ja nyt 2020- luvulla Luhon oli aika uudistua.

Metsämiesten Säätiön rahoituksella oppimisympäristö Luho on uudistunut totaalisesti ohjelmistoltaan vuonna 2020. 

Luho oppimisympäristön käyttö on hinnoiteltu uudelleen käyttäjämäärän mukaan, esimerkiksi 50:n yhtäaikaisen käyttäjän lisenssi on käytännöllinen. Lisäkäyttäjien myötä automaattien vanhojen käyttäjien arkistointi sekä järjestelmän automaattinen uusiutuminen. Samalla olemme luoneet mallin oppimisympäristön laajempaan levikkiin.

Tietosuoja- asetukseen liittyvät tekijänoikeudet sekä julkisella rahalla rahoitetun hankkeen materiaali on nyt aidosti käytettävissä kaikille Luhossa mukana oleville, sekä siihen myöhemmin liittyville. Luho.fi: n ylläpidosta vastaa JJ-Net Group Oy ja sisällön päivittämisestä Tredu, tarkemmin Kurun Metsätien toimipiste. Luhoon lisättävä materiaali on lähtökohtaisesti kaikille käytössä.

Luhon päivityksen yhteydessä ohjelmaan on tehty näkyvinä muutoksina mm.

Graafiset ohjeet opettajille kurssin kytkösten tekemiseksi oppilashallintojärjestelmiin.

Luhosta löytyy nyt myös päivitetty luonnonhoitotutkintoon valmistava täydellinen kasvilajintunnistustehtävä.

ABC Kasvupaikat- ja kehitysluokat tehtävä

Tehtävä on mainio, sillä tämä voidaan antaa, vaikka kesätehtäväksi alalle hakeneille. Tehtävä toimii erinomaisesti myös opintojen aikaisena kertaavana tehtäväosiona.

FSC- sertifikaatista on tehty kaksi uutta tehtäväsarjaa, joista toinen on suunnattu koneenkuljettajille ja toinen toimihenkilöille sekä maanomistajille. 

Luhon käyttäjille on tarjolla myös MMM:n rahoittamassa Monimuotohakkuu EXPERTS- hankkeessa tuotetut Jatkuvan kasvatuksen tehtäväsarjat.

Jatkuvan kasvatuksen tehtävissä on kuvattu viisi erilaista casea:

Ensimmäisessä tarkastellaan männyn ylispuukasvatusta, joka on toteutettu kuusialikasvoksen päälle. Ideana säästää hakkuussa alikasvos sekä alle kahden tukin männyt kasvamaan. Casessa on tarkasteltu menetelmää myös taloudelliselta kannalta, niin tukkipuun kasvattamisen tuotosta, kuin alikasvoksen onnistumisen tai epäonnistumisen kannalta.

Toisessa casessa tarkastellaan rehevää OMT- maapohjaa, sekä erityisesti pohjaveden pinnan vaihtelua. Myrskytuhojen syntymisen anatomiaa, sekä lahopuuston tunnistamista ja -käytännön lisäämisen toteuttamista. Tehtävässä tarkastellaan jatkuvan kasvatuksen soveltamista puron lähialueen käsittelyyn, sekä arvokkaan elinympäristön ominaispiirteiden säilyttämistä.

Kolmannessa casessa tarkastellaan jatkuvan kasvatuksen soveltamista MT- maapohjalle, jossa pohjavesi myös vaihtelee. Kuvista tunnistetaan myös lahopuustoa, sekä tarkastellaan korjuun laatua.

Neljännessä casessa ollaan jatkuvan kasvatuksen kannalta melko karulla maapohjalla, eikä menetelmä oikein toimi. Pohjaveden pinnan nousu näkyy myös tällä alueella erittäin voimakkaana, sillä kaikki aiempi iso puusto on poistettu ja alueella on vain sinne heikosti soveltuvaa puulajia. Tehtäväosiossa verrataan kohdetta myös toisella puulajilla perinteisellä istuttamismenetelmällä toteutettuun kohteeseen, sekä verrataan alueiden arvon jatkokehittymistä. Tehtävässä annetaan vinkkejä myös hakkuun käytännön toteuttamiseen, kuten kaatosuuntiin sekä kaatojärjestykseen.

Viidennessä casessa mietitään erilaisten kohteiden soveltumista jatkuvan kasvatuksen kohteiksi. Tehtäväsarjassa tarkastellaan alueiden käsittelyä myös riistanhoidollisella näkökulmalla. Tehtävässä esitellään myös säästöpuuryhmän valitsemista niin monimuotoisuuden lisäämisen, kuin taloudellisuuden kannalta.

Lisätietoja: 

Janne Ruokonen, janne.ruokonen@tampere.fi, puh. 040 8062594

Jouni Kiiskinen JJ-Net Group, jouni.kiiskinen@jj-net.fi