Metsäalan korkeakoulutus isojen haasteiden edessä -yhteistyöstä apua
Koulutuksen mittavien rahoitusleikkauksien vuoksi yhtälö on vaikea laadukkaan ja määrällisesti riittävän korkea-asteen koulutuksen toteuttamiseksi metsäalan tarpeisiin tulevaisuudessa. Koska säästöpäätökset koskevat niin korkeakouluja kuin ammattikorkeakouluja, molemmilla korkea-asteilla metsäalan koulutus pienenä koulutusalana on vaarassa heikentyä johtaen yleisiin maisteri – ja amk- insinööritutkintoihin, joissa valmistuvien metsäosaamisen taso laskee.
Esiselvitystyö kartoitti alan korkeakoulutuksen yhteisen kehittämisen mahdollisuudet
Metsäalan korkea-asteen koulutuksen rakenteellisen kehittämisen esiselvitystyö suunnattiin vuonna 2016 kartoittamaan korkea-asteen koulutuksen yhteisen kehittämisen edellytyksiä ja valmiustilaa alan kokonaisetua ajatellen.
Metsämiesten säätiön rahoittaman esiselvitystyön selvitysmiehenä toimi johtaja Jyrki Ketola Taaleri Oyj:stä ja työryhmän muodostivat tutkijat Eila Lautanen ja Riitta Kilpeläinen Työtehoseurasta. Esiselvitystyö kartoitti Itä-Suomen ja Helsingin yliopistojen metsätieteiden laitosten sekä kaikkien kuuden metsätalousinsinöörikoulutusta toteuttavan ammattikorkeakoulun- Hamkin, Tamkin, Novian, Karelian, Xamkin ja Lapin Amkin – näkemyksiä yhteistyöstä. Tämä tehtiin sekä selvitysmiestapaamisissa että metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstölle kohdistetun tutkimuksen kautta.
Siirtymistä ammattikorkeakoulusta yliopistoon tulisi sujuvoittaa
Selvitysmies esitti johtopäätöksenään, että yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tulisi yhdessä kartoittaa, miten ammattikorkeakouluista yliopiston maisteriohjelmiin siirtymistä voisi sujuvoittaa. Tavoitteena pitäisi olla tilanne, jossa tieteellisistä opinnoista kiinnostunut metsätalousinsinööriopiskelija voisi tehdä tarvittavista ns. siltaopinnoista mahdollisimman suuren osan ammattikorkeakoulussa. Näin ala saisi tarvittavia kehittäjiä, joilla on vahva ammatillinen tausta ja riittävä tieteellinen osaaminen.
Korkea-asteen opetushenkilöstö näkee yhteisen kehittämisen muotoja
Opetushenkilöstökyselyn tulosten perusteella halukkuus yhteistyöhön toisten oppilaitosten kanssa on suurinta yksittäisten opintojaksojen toteutuksessa ja koulutuksen markkinointityössä. Opettajien koulutusta oltaisiin myös valmiita kokeilemaan yhdessä. Opiskelijavalintojen toteuttamista yhteistyössä piti mahdollisena 2/3 vastaajista. Ammattikorkeakoulujen opettajat olisivat valmiimpia yhteistyön lisäämiseen opetussuunnitelman kehittämistyössä ja aloittamaan yhteisen koulutusohjelman suunnittelemisen kuin yliopistojen opettajat.
Asenteet yhteistyön suurimpana esteenä
Suurimpina esteinä oppilaitosten väliselle yhteistyölle nähtiin asenteet: toisen organisaation toimintaa ei tunneta ja oppilaitosten välinen kilpailutilanne estää yhteistyön. Eri oppilaitoksissa työskentelevien opettajien tulisi tutustua toisiinsa ja eri organisaatioiden toimintatapoihin yhteistyön alkuun saamiseksi.
Eila Lautanen Työtehoseura
Esiselvitystyö kokonaisuudessaan: http://www.tts.fi/ed/tj425